Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tänne kuuluvat hoitajien hoitotarinat.

Vieraskirja <  1  2  3 [ Kirjoita ]

Nimi: Mary

28.06.2016 21:49
Juoksutusta

Aurinko oli noussut jo pari tuntia sitten, mutta kello lähestyi kahdeksan aamulla. Yöllä oli satanut ja laitumilla leijui paksu sumukerros johon auringon säteet osuivat. Astuin ulos autostani ja lukitsin sen otettuani tavarani takapenkiltä mukaan. Ilma oli kostea ja raikas, lämpötila oli varmaan noin 15 astetta. Kävelin talliin ja heitin tavarani lokerooni. Sen jälkeen lähdinkin kävelemään laitumelle, josta löytäisin Sarbyn.
Portilla yritin katsella laitumelle mistä päin löytäisin hoitsuni, mutta sumu oli niin sakeaa että päätin lähteä etsimään hevosta ja välillä kutsuin sitä nimellä. Lopulta kuulin pienen hirnahduksen ja päätin lähteä ääntä kohti. Ensimmäisenä Dukat tuli ahneesti luokseni ja Sarby tuli nopeasti kerjäämään sen rinnalle herkkuja. Annoin kummallekin hevoselle yhden herkun ja sen jälkeen varovasti laitoin riimun Sarbyn päähän, jonka olin ottanut laitumen portin vierestä mukaani. Ruuna ei välittänyt yhtään, vaikka olin tullut hakemaan sen töihin ja tuntui kuin se olisi laskenut vähän päätänsä minulle. Lähtiessäni taluttamaan ruunaa sisälle Dukat lähti seuraamaan kaveriaan, kunnes portilla se joutui jäämään aidan toiselle puolelle. Taluttaessani Sarbya kauemmaksi kuulin kuinka Dukat hirnui vielä kaverinsa perään, mutta vilkaistessani taakse huomasin kuinka se lähti täyttä laukkaa portilta pukittaen muiden hevosten luokse.
Talutin Sarbyn talliin ja käänsin sen karsinassa niin että sen turpa oli kohti oviaukkoa, kunnes päästin sen vapaaksi ja jätin sille riimun päähän. Suljin huolellisesti karsinan perässäni ja laitoin riimunnarun hakaseen karsinan ovessa. Huomasin ruunan alkavan nuolemaan heti rehuastioiden vieressä olevaa suolakiveä.
Kävelin satulahuoneeseen ja nappasin mukaani juoksutusvaljaat, joissa oli joustavat sivuohjat, jotka olivat valmiiksi kiinnitetty vyö osuuteen. Sivuohjien päässä oli pikalukot, jotka saisi helposti liitettyä kuolaimeen. Sen jälkeen etsin vielä Sarbyn suitset, joista irrotin ohjat. Mukaani nappasin vielä Sarbyn harjat. Spiritillä päätin pitää tänään vapaa päivän, koska se oli vasta eilen saapunut tallille. Huomenna tavoitteenani oli päästä aloittelemaan orin kanssa työskentelyä.
Kävelin Sarbyn karsinalle kaikki varusteet mukanani ja laskin kaikki muut maahan karsinan eteen paitsi suitset, jotka laitoin hakaseen karsinan edessä, kun otin riimunnarun pois. Aukaisin karsinan oven ja kävelin päättäväisesti ruunan luokse, joka kääntyi tarkkailemaan minua. Sidoin Sarbyn kiinni kalteriin riimunnarulla ja aukaisin karsinan ovea jonkin verran. Nappasin karsinan edestä kumisukan ja aloitin irrottamaan mutakerrosta ruunan päältä. Huomasin kuinka ruunan ylähuuli vähän liikahteli putsatessani hevosen alamahaa. Harjattuani ja puhdistettuani kaviot, aloitin Sarbyn varustuksen. Otin juoksutusvaljaat ja asetin vyön paikoilleen. Katsoin että sivuohjat menisivät suoraan ilman mutkia ja laitoin lukot kiinni toisiinsa Sarbyn selän päälle. Tämän jälkeen otin vielä ruunan harjakorista sille suojat etu- ja takajalkoihin varmuuden vuoksi. Lopuksi laitoin hevoselle vielä suitset päähän, samalla lukitsin jo sivuohjat paikoilleen. Sarbyn ollessa valmis lähdin taluttamaan sitä käytävälle ja otin mukaani vielä oviaukosta liinan ja juoksutusraipan. Ruuna seurasi kiinnostuneena koko ajan mitä tein ja pysähtyessäni ottamaan liinaa, se meinasi alkaa kuopia lattiaa kärsimättömänä.
Saapuessani kentälle Sarbyn kanssa, päästin sen heti kauemmaksi liinan päähän ympyrälle kävelemään rennosti. Aluksi ruuna vähän epäili minne päin pitäisi mennä, mutta vähän nostaessani raippaa sen takana Sarby lähti kävelemään reippaasti eteenpäin. Sarby haisteli kiinnostuneena hiekkaa vähän pärskien. Parin minuutin päästä maiskutin vähän ja nostin juoksutusraippaa sen takana merkiksi, jolloin Sarby lähti ravaamaan reippaasti eteenpäin kaula kaarella kevyin askelin. Välillä se meinasi vähän hidastaa tahtiansa, mutta huomautin sitä nopeasti äänelläni jatkamaan ravaamista. Hevosen ravattua jonkin aikaa rauhoitin sen hetkeksi takaisin käyntiin. Kierroksen jälkeen käyntiä kannustin sen uudestaan raviin. Sen jälkeen rohkaisin sitä vielä laukkaan tuomalla raipan lähemmäksi. Sarby otti aluksi pari reippaampaa ravi askelta, mutta sitten siirtyi laukkaan varovasti vähän epäröiden. Kuitenkin kehuin sitä, että se ymmärtäisi tehneensä oikein. Seuraavaksi toistin vielä juoksutuksen toiseenkin suuntaan, joka sujuikin paremmin.
Juoksutettuani ruunan kumpaankin suuntaan pysäytin sen ja keräsin liinan lyhyemmäksi. ”Hyvä poika!” sanoin ja taputin Sarbya kaulalle päästyäni sen luokse. Irrotin sivuohjat ja lukitsin ne kiinni vyöhön, jotta Sarby voisi liikuttaa päätänsä vapaammin. Ruuna pärskähti ja puristeli päätänsä ja lähdin taluttamaan sitä takaisin tallille.
Tallissa purin varusteet pois Sarbyltä ja laskin ne karsinan eteen, ennen kuin veisin ne takaisin paikoilleen. Irrotin riimunnarun kalterista ja lähdin taluttamaan ruunaa vielä pesupaikalle, koska huomasin sen vähän hikoilleen juoksutuksen aikana. Pesupaikalle löydettyäni käänsin sen ja laitoin kiinni molemmilta puolilta riimunnaruilla. Aukaisin hanan ja kokeilin kädelläni, että vesi olisi sopivan lämpöistä. Sen jälkeen aloitin kastelemalla sen kaviot ja jalat varovasti ettei hevonen säikähtäisi. Kuitenkin Sarby kääntyi katsomaan ja yritti turvallansa koskea vettä. Roiskautin vähän vettä sen turvalle ja ruuna säpsähtäen nosti turvansa pois. Tämän jälkeen se heilutteli turpaansa hetken ylös ja alas leikkisästi. Kastelin Sarbyn kokonaan ja lopuksi kuivasin sen hikiviilalla. Sen jälkeen talutin sen takaisin laitumelle ja Dukat hirnahti sille heti ja Sarby hörähti kaverilleen takaisin. Portilla ruuna nappasi suuhunsa vähän ruohoa ja lähti kävelemään Dukatin luokse, joka ravasikin jo sitä vastaan. Kävin vielä viemässä varusteet paikoilleen ja sitten lähdin kotiin.

Vastaus:

Hyvä tarina! Parissa kohdassa meni aika melko nopeaa, muuten täydellinen tarina. kiva kun pesit Sarbyn.:) Saat tarinasta 30 rahaa.

Nimi: Mary

27.06.2016 17:05
Ensimmäinen tapaaminen

”Käännös vasemmalle tulossa 200 metrin päästä.” kännykästäni kuuluva naisääni sanoo ohjaten. Olin laittanut kartta sovelluksen päälle toivoen pääseväni tallille perille eksymättä. Saavuin hiekkatielle ja huomasinkin hevosia kummallakin puolella tietä, joten hidastin vähän vauhtia voidakseni katsella hevosia tarkemmin. Hyvällä tuurilla voisinkin nähdä tulevan hoitsuni. Hetken päästä luovutin ja ajoin autoni tallin parkkipaikalle. Minulla oli ollut jo ajokortti puolivuotta, mutta yksin autolla kulkeminen tuntui vieläkin hankalalta. Kuitenkin uskoin, että ajan saatossa, kun kävisin tallilla, niin oppisin tottumaan ajamiseen kunnolla.
Hyppäsin autosta pois ja otin mukaani pienen herkkupussin jonka veisin valmiiksi jo lokerooni. Ylläni oli valkoinen toppi ja tummansiniset ratsastushousut. Olin sopinut tallin omistajan kanssa, että alkaisin hoitaa tanskalaista puoliveristä Sarbya ja kouluttamaan nuorta appaloosa oria Spirittiä. Jo parin päivän sisällä saisin varmaan selville onko spirit nimensä veroinen.
Kävelin orien ja ruunien talliin ja huomasinkin jo nopeasti hoitajien lokerot. Menin heti vilkaisemaan omaa kaappiani, joka oli vielä tyhjä. Jätin jonkin verran hevosten herkkuja taskuuni ja laitoin loppu pussin lokeroon. Huomasin pienen raippatelineen lähellä oviaukkoa ja nappasin varmuuden vuoksi raipan mukaani.
Kävelin kohti orien ja ruunien laidunta ja katseellani etsin heti hoitsuani. Hetken päästä huomasinkin tuntomerkkejä täsmäävän hevosen hollantilaisen puoliverisen luona laiduntamassa. Hyppäsin lankojen välistä sisään laitumelle ja lähdin kävelemään hevosten luokse. Ruoho laitumella oli polviin asti ja kahlasin siinä silittäen ruohomerta kädelläni.
Saapuessani Sarbyn ja Dukatin luokse, vihelsin niille, etteivät ne vain säikähtäisi minua. Samalla sain kummankin hevosen huomion ja ne katsoivat minua korvat hörössä. Heti kun laitoin käteni taskuuni, Dukat hörisi minulle pienesti kerjäten herkkuja. Kävelin ensimmäisenä Dukatin luokse ja ojensin sille yhden herkun. Tämän jälkeen menin Sarbyn luokse, joka odottikin minua korvat hörössä. Ojensin myös sille yhden herkun ja menin seisomaan sen viereen silittäen sen mustaa samettista kaulaa. Sarby kaarsi kaulansa ja haisteli minua kiinnostuneesti. Siirsin vähän kättäni kohti sen harjaa ja huomasin sen vähän kutiavan sieltä. Rapsuttaessani sitä oikeasta kohdasta niin ruuna vastasi minulle turvalla hieroen takaisin. Dukat päätti jatkaa laiduntamista, kun ei saanut enempää herkkuja. Lopuksi taputin Sarbya kaulalle ja lähdin kävelemään takaisin tallin pihalle jättäen hevoset laiduntamaan yhdessä.
Samalla kun tulin tallin pihaan niin huomasin trailerin tulevan hiekkatietä pitkin. Auton ratin takana oli nainen joka heilutti minulle hymyillen. Hetken päästä huomasinkin hänen laskevan ikkunaa alaspäin ja kävelin auton luokse. ”Moi! Taidat olla Mary? Käytiin justiinsa hakemassa Spirit kasvattajalta! Voisit auttaa purkamisessa jos kerkeät!” Hän sanoi ystävällisesti hymyillen. ”Totta kai, laitan vain raipan sivuun!” vastasin hänelle.
Essi käänteli traileria vielä vähän, jotta ori saataisiin helpommin suoraan talliin. Sitten aloimme purkamaan traileria. ”Sille ei saatu laitettua orikuolainta talutukseen, kun ei sille ole melkein mitään tehty. Kuitenkin se ihmistä vaikuttaa kunnioittavan hyvin!” Essi sanoi minulle kun ojensi liinan takapenkiltä. Aukaisin trailerin etuoven ja näin Spiritin, joka alkoi hirnua heti nähdessään ulkomaailmaa. Huomasin orin olevan aivan hiestä märkä. ”Onko tätä ennen kuljetettu traikussa?” huudahdin Essille. ”Ei varmaan!” Essi vastasi. ”Hei poika...” Juttelin orille ja nousin traileriin, jossa hevonen puhisi. Laitoin liinan turvan ympäri käyttäen vähän herkkuja apuna, ettei Spirit koko ajan huitoisi päällään. ”Valmis!” huudahdin ja siltaa alettiin laskea. Orin korvat kääntyivät heti taaksepäin ja se alkoi stepata hermostuneena paikoillaan. Seuraavaksi sain Essiltä luvan alkaa peruuttamaan hevosta ulos. Aluksi spirit peruutti hitaasti varoen, mutta heti saatuaan takajalkansa maahan se kääntyi katsomaan äkkiä ympärilleen korvat hörössä ja silmät laajentuneena. Kuitenkin ori oli niin puhki matkasta ettei se jaksanut enempää alkaa esittämään ja talutin sen suoraan talliin ja karsinaan ilman ylimäärästä säätöä. Talutettuani Spiritin karsinaan vaihdoin vielä pari sanaa Essin kanssa ja lähdin tallilta.

Vastaus:

Kiva tarina!Kirjoitat ja kuvailet hyvin. Kirjoitat virheettömästi. Olet varmaan hyvä hevosen kouluttaja:) Tarinan loppu tuli kuitenkin aika nopeasti. Saat tarinasta 20rahaa.

Ulkoasu © AK 

©2019 Sumuniityn virtuaalitalli - suntuubi.com